• Jatkuva prosessi tuotteiden, palveluiden ja käytäntöjen mittaamiseen kovimpia kilpailijoita tai tunnettuja johtajia vastaan (Rank Xerox, Camp 1995).
• Tapa identifioida uusia ideoita ja tapoja kehittää prosesseja – ja lopulta täyttää paremmin asiakastarpeet (Elmuti, Kathawala, Lloyed 1997).
• Mahdollisuus oppia muiden kokemuksista (Love & Dale 1999).

Benchmarkingin tyypit

Epämuodollinen benchmarking on tunnetuin benchmarkingin tyyppi. Yritykset harjoittavat epämuodollista benchmarkingia seuraavilla tavoilla: (1) vierailemalla muissa yrityksissä uusien ideoiden löytämiseksi ja (2) keräämällä, erilaisin menetelmin, tietoa kilpailijoistaan (Love & Dale 1999). Lisäksi on olemassa neljä muodollisemman benchmarkingin tyyppiä (jotkut luokittelevat tyypit 3 ja 4 yhdeksi luokaksi).

Sisäinen benchmarking

Sisäinen benchmarking on benchmarking tyypeistä helpointa ja kustannuksiltaan halvinta toteuttaa. Siinä yrityksen eri toiminnot tai tiimit vertaavat omia suoritustasojaan parhaisiin käytäntöihin yrityksen sisällä. Sisäinen benchmarking on helppoa toteuttaa, koska yritysten sisällä ei ole ainakaan periaatteessa suuria tiedonkulun esteitä. Tällä tavoin koko yrityksen toiminta voidaan saattaa sen parhaiden yksikköjen tasolle. Pitkällä aikavälillä saavutetaan kuitenkin yleensä raja, jonka jälkeen yrityksen yksiköiden toiminta on saavuttanut sisäisesti parhaan tason, eikä toimintaa enää voida merkittävästi kehittää sisäisen benchmarkingin avulla (Elmuti, Kathawala & Lloyed 1997). Sisäisen benchmarkingin tulisi kuitenkin olla ensi askel benchmarking-toiminnan aloittamiseksi.  (Camp 1995).

Kilpailullinen benchmarking

Oman kilpailuaseman määrittäminen suhteessa kilpailijoihin auttaa yritystä muodostamaan menestyksekkään liiketoimintastrategian. Kilpailijoiden hyvä tuntemus auttaa yritystä löytämään ja hyödyntämään omat ydinkyvykkyytensä. Kilpailullisessa benchmarkingissa toimintaa, tuotteita tai palveluja arvioidaan suhteessa parhaiten menestyviin kilpailijoihin (esim. Elisa vs. Sonera). Kilpailullisen benchmarkingin etu on, että saman toimialan yrityksillä on helposti identifioitavissa samankaltaisia prosesseja ja samanlaisia päämääriä. Kilpailevat yritykset eivät kuitenkaan ole yleensä halukkaita jakamaan informaatiota toistensa kesken liikesalaisuuksien paljastumisen uhan takia. Kilpailullista benchmarkingia voidaan kuitenkin suorittaa menestyksekkäästi myös julkisen informaation avulla (esim. tutkimalla kilpailijoiden tuotteita).

Funktionaalinen benchmarking

Funktionaalinen benchmarkingissa vertaillaan käytäntöjä yrityksissä, joilla on samankaltaisia prosesseja samoissa toiminnoissa, mutta yritykset ovat eri teollisuuden aloilta. Funktionaalista benchmarkingia suoritettaessa omaa toimintaa arvioidaan jonkin teollisuuden alan johtavaan yrityksen tai jonkin yrityksen parhaiten osaamaan toiminnallisuuden perusteella. Benchmarking-kumppaneiden markkinoissa ja teknologioissa on usein joitakin yhtäläisyyksiä. Funktionaalisessa benchmarkingissa keskitytään yleensä jonkin toiminnon benchmarkingiin. Koska yritykset eivät ole toistensa kilpailijoita, informaation keräämisen/vaihtamisen esteet ovat alhaiset. Vierailut yrityksissä ovat yleisiä tässä benchmarkingin muodossa (Elmuti, Kathawala & Lloyed 1997).

Prosessipohjainen (yleinen) benchmarking

Yleisessä benchmarkingissa vertaillaan yrityksen prosesseja, jonkin innovatiivisena pidetyn yrityksen prosesseihin. Benchmarkingissa keskitytään ainoastaan prosessiin (esim. laskutusprosessi), joten kumppaniyritys voi olla käytännössä miltä teollisuuden alalta tahansa. Prosessipohjaisen benchmarkingin avulla voidaan löytää innovatiivisia ratkaisuja, sillä mikäli benchmarkattava yritys on hyvin erilaiselta teollisuuden alalta, voidaan omaan yritykseen syvälle juurtuneita ja tehottomia käytäntöjä murtaa helpommin. Prosessien benchmarking on haastavaa, sillä se vaatii benchmarkattavan prosessin korkean tason käsitteellistämistä. Myös sopivan benchmarking-partnerin löytäminen voi olla vaikeaa. (Camp 1995).

Bencmarking prosessin 10 vaihetta (Dale 1999)

Entersol - Enter Power to Management